Kansankirkko vai valtionkirkko?© Pakanatieto-yhdistys ry
Monella evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalla on tapana kutsua kirkkoaan kansankirkoksi, ja usein heitä ärsyttää nimitys valtionkirkko, jota Pakanatieto ry:kin käyttää näillä sivuillaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme tätä nimityskysymystä. Ensisijainen vastakkainasettelu syntyy siitä, että nimitys ”kansankirkko” viittaa kansan riippumattomaan omaan tahtoon, kun taas ”valtionkirkko” viittaa valtakoneiston tahtoon. Olennaista onkin nyt selvittää, kumpaan luokkaan evankelis-luterilainen uskonto Suomessa kuuluu: ovatko jäsenet liittyneet siihen omasta vapaasta tahdostaan, vai onko taustalla valtiovalta ja erityisasema. HistoriaVielä sata vuotta sitten oli pakollista kuulua kristilliseen kirkkoon. Tämä tilanne juontuu jo noin tuhannen vuoden takaa, jolloin kristinusko levisi Suomeen. Kuitenkin valtaosa suomalaisista käännytettiin vasta 1200-luvulla, jolloin Ruotsi lopulta alisti suomalaiset heimot kirkollisen ja valtiollisen valtansa alle. On selvää, että tällainen ulkopuolelta aiheutettu ja suuressa määrin pakotettu kääntymys uuteen vieraaseen uskontoon sopii pikemminkin nimityksen ”valtionkirkko” alle.
NykytilanneUskonnonvapauslaissa evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella (kreikkalais-katolisella) kirkolla on erityisasema. Seuraavassa lainaus Juha Sepon kirjasta ”Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa” (Edita), sivulta 158: ”Useat uskonnolliset vähemmistöyhteisöt olisivat toivoneet uskonnonvapauslakiin sellaista muutosta, että se olisi lisännyt kaikkien kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien välistä yhdenvertaisuutta suhteessa valtioon. Uusi uskonnonvapauslaki ei kuitenkaan muuta vallitsevaa uskonto- ja kirkkopoliittista tilannetta Suomessa. Siten evankelis-luterilaisesta kirkosta ja ortodoksisesta kirkkokunnasta ovat voimassa niitä koskevat omat säädöksensä, kun taas muiden uskonnollisten yhteisöjen on uskonnollisen yhdyskunnan aseman saavuttaakseen rekisteröidyttävä uskonnonvapauslain 2 luvun mukaisesti.” Tästä käy selvästi ilmi, että tilanne ei vielä nykyäänkään ole Suomessa tasa-arvoinen: evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat erityisasemassa suhteessa valtioon. Ne ovat tälläkin perusteella valtionkirkkoja. Lisäksi nämä kirkkokunnat käyttävät valtion veronkantojärjestelmää. Tämä on jälleen lisäperuste valtionkirkko-nimitykselle. Vielä yhtenä perusteena valtionkirkko-statukselle voitaisiin pitää sitä, että valtio maksaa evankelis-luterilaiselle kirkolle yleisten hautausmaiden ylläpidosta. Toisaalta tämä voidaan tietysti nähdä pelkästään palvelujen ulkoistamisena. Voidaan kuitenkin kysyä, eikö tätä tehtävää voitaisi ostaa joltakin toiselta taholta?
TulosEdellä esitettyjen seikkojen perusteella maassamme on selvästi kaksi valtionkirkkoa: evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. On silkkaa perusteetonta propagandaa kutsua näitä kirkkoja kansankirkoiksi. Oikeastaan aivan mikä tahansa muu uskonnollinen yhdyskunta on lähempänä kansankirkkoa, koska ihmiset hakeutuvat niihin omasta tahdostaan, henkilökohtaisen vakaumuksensa ajamina. Valtionkirkko on pikemminkin se osapuoli, jonka parista irtaudutaan siinä vaiheessa kun oma kutsumus selviää: jos oma vakaumus on kristillinen, ihminen liittyy johonkin herätysliikkeeseen, esimerkiksi helluntailaisuuteen. Jos taas vakaumus vastaa paremmin jotain muuta uskontoa, ihminen etsiytyy tällaiseen yhteisöön. Kuinka evankelis-luterilainen kirkko sitten voisi saavuttaa kansankirkon aseman? Tietysti laskeutumalla samalle viivalle kaikkien muiden uskonnollisten yhdyskuntien kanssa ja antamalla ”kansan” itse valita. Tällä olisi kaksi seurausta: ensiksikin ihmisen tulisi itse nähdä vaiva liittyä kirkkoon. Toiseksi kirkko ei saisi käyttää valtion veronkantojärjestelmää, vaan sen pitäisi postittaa jäsenilleen vuosittainen lasku aivan kuten kaikkien muidenkin. Nämä seikat epäilemättä laskisivat kirkon jäsenmäärää suuresti: henkilö, jonka esivanhemmat on 800 vuotta sitten liitetty kirkkoon, miettisi ehkä ensimmäisen kerran elämässään, miksi ihmeessä hänen pitäisi kuulua kirkkoon. Etenkin kun vuotuisen jäsenmaksun suuruiselle rahasummalle löytyisi parempaakin käyttöä, nyt kun se pitäisikin itse maksaa omalta tililtä. Nykyäänhän kirkkoon kuuluvat eivät saa hautapaikkaakaan sen halvemmalla kuin kirkkoon kuulumattomatkaan. Tässäpä haaste evankelis-luterilaiselle kirkolle: jos sillä olisi rohkeutta luopua valtionkirkon asemasta ja eduista, siitä voisi tulla todellinen kansankirkko. Hintana olisi tietysti se, että nykyisistä jäsenistä menetettäisiin arviolta puolet. Se olisi silti edelleen Suomen suurin uskonnollinen yhdyskunta. Lisäetuna olisi se, että lopultakin Suomessa toteutuisi uskonnollinen tasavertaisuus.
Uusimmat kirjoitukset USKONNONVAPAUS: Uskonnollinen tasavertaisuus / Katsomuksellinen tasavertaisuus LASTEN USKONNONVAPAUS: Uskonnonvapauslain ikärajat / Alaikäisen uskonnonvapaus / Lainsäädännön puolueellisuus / Uskonnonopetus peruskoulussa / Ahdaskatseinen vai avarakatseinen kasvatus? / Perheen katsomuksellinen yhtenäisyys PAKANA JA KIRKKO: Uskonto ja kulttuuri / Tapakristityt / Kirkkoon kuuluminen / Kirkosta eroaminen / Pakana kristillisissä tilaisuuksissa / Seksuaalinen tasavertaisuus ja uskonto / Kansankirkko vai valtionkirkko? PAKANUUS: Pakanuuden määritelmä / Pakanuuden UKK / Yksilölliset pakanauskonnot / Ulos kaapista / Pakanayhdistykset LISÄÄ AJATTELEMISTA: Wiccan rekisteröinnistä / Profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista / Saatananpalvonta MUUALLA JULKAISTUA: "Nuorisosatanismi" nimityksenä / |
