
KUUSI
Picea abies© Ytimennävertäjät
Ulkomuoto
Kuusen pitkä ja tumma hahmo seisoo metsänrajassa kesät ja talvet vihreänä.
Kuusi on paitsi taloudellisesti, myös henkisesti arvokas puu maassamme.
Se kasvaa pisimmäksi kaikista Euroopan puista. Kuusen oksat levenevät
maahan päin tullessa, jotta neulaset saisivat imetyksi kaiken mahdollisen
auringonvalon itseensä. Hyvin tiheissä kuusimetsissä puut kuivattavat
alaoksansa, joille ei riitä valoa. Kuusi tukahduttaa kasvaessaan
helposti kaikki muut puut alleen, vaikka sen oma elämä on alkuvaiheessa
riippuvainen muiden puiden tarjoamasta varjosta. Lapsuuden kuusista
muistaa parhaiten alaoksien alle tehdyt majat ja käpylehmäleikit.
Usein tuliaisina kotiin oli tuoksuvia pihkatahroja vaatteissa.
Synkän varjoisat kuusimetsät pelottivat, mutta samalla kiehtoivat
mielikuvitusta ja kutsuivat tutkimusretkille.
Kuusten taloudellinen hyötykäyttö on Suomessa niin aktiivista, ettei puu
usein ehdi kasvaa kovin vanhaksi. Vanhojen kuusimetsien vähetessä ja
ilmansaasteiden lisääntyessä mm. kuusen oksilla kasvava naava on
pikkuhiljaa häviämässä kokonaan. Rauhassa kasvavat kuuset voivat
saavuttaa jopa 500:n vuoden iän.
Kasvilääkintä
Kuusenkerkkä, eli kuusen vuosikasvu, on tunnettua yskänrohtona. Kuusi irrottaa
limaa, avaa hengitysteitä ja lisää virtsaneritystä. Se virkistää ja vahvistaa
elimistöä ja helpottaa reumaattisia kipuja. Sitä käytetään paitsi flunssan
hoidossa, myös muissa väsymystiloissa, sekä ulkoisesti noidannuolen ja
kolotusten hoidossa. Maku piristää myös keväistä metsissä samoajaa.
Tarinat ja uskomukset
Kuusen muoto tuo mieleen kodan ja saattaa hyvinkin olla, että ajatus tähän
asumustyyppiin on kuusen kirvoittama. Ennen rakennustöiden aloittamista
isännän tuli nukkua yö pihakuusen alla; nähdyt unet lupasivat hyvää tai
karkottivat tunkeilijan. Kuusen tumma kylki on tarjonnut muutenkin oivan
mietiskelypaikan neuvoa etsivälle, kuusi on kuunnellut ongelman ja auttanut
kysyjää löytämään vastauksen, yleensä unien avulla. Tapion pöydälle, maata
myöden kasvavalle kuuselle, jätettiin metsänjumalalle tarkoitetut uhrilahjat.
Kuusi on myös helppo nähdä maailmanpuuna sen ylittämättömän pituuden ja
symmetrisyyden vuoksi: tähtitaivaan tähyäminen kuusen latvan lomasta on
elämys, joka kannattaa kokea. Kuusi lienee toiminut myös kodan mallina.
Joulukuusiperinne on meille jäänyt vanhasta talvipäivänseisauksen tavasta
viedä metsän laitaan kuuselle uhri (yleensä ruokaa), sytyttää nuotio sen
juurelle ja kynttilöitä oksille. Tällä tavalla kunnioitettiin kuusen
ikivihreyttä ja elämänvoimaa. Elämänvoima tosin kyseenalaistui, kun
kuuset tuotiin sisätiloihin, joissa ne eivät säilytä vihreyttään kauan.
Kuusi, ja erityisesti sen kävyt, on yhdistetty maskuliinisuuteen ja
hedelmällisyyteen.
Omat elämykseni
"Iso Kuusi" oli naapurin puolella kasvava kuusi, joka kerää vieläkin oksilleen
kaikki lähitienoon varikset. Iso Kuusi on myös merkkinä ley-linjasta, joka antaa
etenkin puille oivat edellytykset kasvuun. Kuusi on aina ollut minulle se "oma puu",
koen olevani lähinnä juuri tätä puuta. Kun yläasteella pinnasin koulusta, menin
monesti luonnonsuojelualueelle, käperryin kaksoiskuusten juurelle ja nukahdin
pihkantuoksuun. Otin tavakseni poimia pihkapisaran rungolta ja merkitä sillä otsani;
näin silloin erityisen merkittäviä unia.
Silloin, kun oloni on juureton ja merkityksetön, etsin apua kuusilta. Kuuset antavat minulle
kodin silloin, kun sitä kaipaan. Ja myös silloin, kun minua on loukattu tai oloni on muuten
onneton, saan lohtua kuusilta. Usein ihmiset ovat erityisen mieltyneitä johonkin metsätyyppiin ja
tästä mieltymyksestä voi päätellä paljon tuon ihmisen luonteesta. Minun metsätyyppini on korpimetsä,
vaikeakulkuinen, hämärä ja tuoksuva.
Yhdisty.
Muut Puiden olemuksen tekstit
Puun päivä 27.9. /
Puiden ja metsän lähestyminen /
Haapa /
Kataja /
Koivu /
Lehmus /
Leppä /
Mänty /
Omenapuu /
Orapihlaja /
Paju /
Pihlaja /
Pähkinäpensas /
Saarni /
Tammi
|