MÄNTY

Pinus sylvestris

© Ytimennävertäjät

Ulkomuoto

Mänty lienee kaikille tuttu havupuu, joka viihtyy karussakin maastossa ja saattaa, maaston mukaan, kasvaa mitä moninaisimmilla tavoilla. Yleisin (ja biodiversiteetin kannalta ikävin) näky ovat tietysti istutetut mäntymetsät, riveittäin pitkiä, suoria runkoja ja vasta aivan latvassa muutama ikivihreä oksa. Saadessaan runsaasti tilaa ympärilleen mänty kasvaa kuitenkin pituuden sijasta leveyttä ja kehittää itselleen vahvan, kiemuraisen oksiston. Männyn ainoa vaatimus kasvupaikaltaan on valo. Männyn juuristo on laaja ja monihaarainen ja sen avulla elävät myös erilaiset sienet. Männyn siemenet ovat elintärkeää ravintoa monille linnuille, kuten käpytikalle.

Mänty kasvaa nuoruusvuotensa lähinnä pituutta, mutta vanhemmiten ryhtyy kehittämään itselleen pelkästään leveyttä. Metsätaloudessa käytettävät männyt elävät vain n. 90-vuotiaiksi, mutta rauhassa kasvava puu voi saavuttaa 300 - 400:n vuoden iän.

Kasvilääkintä

Mänty on yksi monikäyttöisimmistä puistamme. Sen vuosikasvut, kerkät, kerätään keväällä ja niistä saadaan erinomaista lääkettä hengitystievaivoihin, kihtiin, reumaan ja keripukkiin. Pihkasta valmistetaan tervaa, pikiöljyä ja tärpättiä, joista etenkin ensiksi mainittu on ollut maassamme tehokas yleislääke. Isoäitini äiti tapasi säilöä "männyn heiluvaisia" eli kaarnan ohuinta osaa viinaan ja käyttää sitä koko perheen yleiskunnon ylläpitäjänä. Pettuleipä esti ennen ihmisten nälkäkuoleman ja on nykyään ankaran tutkimuksen alla, sillä pettujauhojen on havaittu kuuluvan nk. funktionaalisiin ruoka-aineisiin. Arkisella tasolla tämähän tietysti tarkoittaa sitä, että nyt pettujauhoa myydään kalliilla hinnalla turisteille!

Tarinat ja uskomukset

Mänty esiintyy monipuolisesti eri maiden perinteissä ja tarinoissa. Mänty, petäjä, honka. Männyllä on monta nimeä, aivan niinkuin karhulla, jonka syntymä ja kuolema kytkeytyy tähän puuhun. Karhu syntyi Otavassa, mutta sai itselleen lopullisen muodon vasta Hongassa ja karhua hoivaamaan jäi hänen imettäjänsä ja äitinsä, Hongatar. Kun karhu kuoli, sen kallo asetettiin petäjään, jotta se näkisi löytää tiensä takaisin Otavaan. Mänty liittyi läheisesti myös ihmisen syntymään, elämään ja kuolemaan: yleensä kehto valmistettiin männystä, mänty oli tärkein tarvekalujen valmistusaine ja männystä valmistettiin myös päreet, jotka valaisivat taloa. Viimeinen matka tehtiin mäntyarkussa ja matkan varrella saattoväki pysähtyi tekemään vainajalle omaa karsikkomäntyä tai -kuusta. Karsikkopuusta poistettiin alaoksat ja siihen vuoltiin kuolleen nimi ja kuolinpäivä. Joskus karsikkopuut tehtiin jo lapsen syntyessä ja monesti koko suku saattoi käyttää samaa karsikkoa. Muualla maailmassa mänty yhdistettiin voimakkaasti hedelmällisyyteen, maskuliinisuuteen ja niinkin yllättävään asiaan, kuin viinintekoon. Druidit polttivat mäntypuuta talvipäivänseisauksena houkutellakseen auringon takaisin ja tapa jäi elämään heidän jälkeensä. Monissa maissa mänty korvaa joulukuusen kokonaan. Mänty on ikivihreytensä ja käpyjensä ansioista liitetty myös kuolemattomuuteen ja terveyteen. Sen jumalia ovat Osiris, Attis, Dionysos ja Marsyas.

Omat elämykseni

Mänty edustaa minulle terveyttä ja puhdasta hengitysilmaa. Kakskerrassa eläessäni talon vieressä kasvava mänty hallitsi pihaa, vaikka oli kooltaan melko pieni. Kun kirjoitin ikkunan ääressä, mänty heilutti oksiaan ja toi uusia ideoita mieleeni. Jostain syystä tuo samainen mänty tuntui olevan "pääsyyllinen" siihen, ettei talon sisällä tuntunut koskaan tunkkaiselta, vaan seinät tuntuivat olevan vain nimellisiä; olin ulkona myös ollessani sisällä.

Samalla saarella oli muitakin vaikuttavia mäntyjä; yksinäisyydessä pellon laidalla kasvaneita valtavia petäjiä, joiden alaoksat olivat sopivan alhaalla kiipeämiseen. Isojen mäntyjen rakastaja oli myös alueen huuhkajavanhus, jonka eittämättömät jäljet näkyivät puun juurella ja kynnenjäljet oksalla. Mänty tuo elämään raikkaita ajatuksia ja lataa ihmisen uudella energialla.

Tunnustele.


Muut Puiden olemuksen tekstit
Puun päivä 27.9. / Puiden ja metsän lähestyminen / Haapa / Kataja / Koivu / Kuusi / Lehmus / Leppä / Omenapuu / Orapihlaja / Paju / Pihlaja / Pähkinäpensas / Saarni / Tammi

Takaisin Puiden olemus -sivulle
Takaisin Ytimennävertäjien pääsivulle