Wiccan rekisteröinnistä© Pakanatieto-yhdistys ryTaustatietona kirjoituksessani on Mitä wicca on -kirjan lukupari, jonka ensimmäisessä osassa (5. luku) Titus Hjelm esittelee dokumenttien avulla SVWY:n rekisteröitymisprosessia ja jonka toisessa osassa (6. luku) Tom Sjöblom tarkastelee eri uskonnollisuusnäkemysten keskinäisiä ymmärrettävyysvaikeuksia. Hjelm tuo esiin vaaran, että päättäjien henkilökohtaiset ennakkoluulot saattavat vaikuttaa ratkaisuihin; yleisesti ja ehdottomasti huonomaineiseen skientologiaan perustuva yhteisö on nimittäin SVWY:n lisäksi ainoa toinen viime vuosina rekisteröimättä jätetty uskonnollinen yhdyskunta. Sjöblomin esitys puolestaan on hyvin avartava erityisesti siltä osin kuin hän vertaa oppikeskeistä uskonnollisuutta (jota esim. kristinusko edustaa) rituaalikeskeiseen uskonnollisuuteen (jota esim. wicca edustaa). Tässä tosin ajaudutaan helposti määrittelyjen harmaalle alueelle: missä vaiheessa uskonnollinen rituaalisuus muuttuu sosiaaliseksi rituaalisuudeksi? Joka tapauksessa asian ydin ei nähdäkseni piile tässä tulkintaerossa. Ensisijainen kysymys onkin sen sijaan: Onko päätös hylätä SVWY:n hakemus rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi oikeudenmukainen ja looginen verrattuna niihin tapauksiin, joissa uskonnollinen yhdyskunta on hyväksytty rekisteriin? Toisin sanoen on tarkasteltava, noudattavatko hylkäysperusteet normaalia käytäntöä, vai onko kyseessä mielivaltainen syrjintä. Tässä yhteydessä on otettava suurennuslasin alle opetusministeriön hylkäysperusteet. Hylkäysperusteet ”Suuntaus ei pohjaudu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin perusteisiin, vaan kukin suuntausta harjoittava henkilö tai ryhmä määrittää pääosin itse oman katsomuksensa ja rituaalikäytäntönsä yhdistellen vaikutteita eri lähteistä. Yhteisön katsomusjärjestelmä ja rituaalikäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja vaihtelevia.”
Mitä tässä oikeastaan sanotaan? Kyse ei ole niinkään siitä, etteikö wiccalaisuus olisi selvästi uskonnollisuuden kenttään laskettava ilmiö, vaan siitä, täyttääkö SVWY uskonnolliselta yhdyskunnalta vaaditut kriteerit. Nimittäin rekisteröinti ei koske uskontoa vaan kyseistä uskontoa harjoittavaa yhdyskuntaa. Yhdestä ja samasta uskonnosta voidaan rekisteröidä lukuisa joukko painotuksiltaan erilaisia yhdyskuntia. Opetusministeriö ei siis kritisoi wiccalaisuutta eikä epäile sen statusta uskontona, toisin kuin SVWY vastineensa perusteella asian on ymmärtänyt. Edellä sanotaan suoraan, että SVWY on sekä opillisesti että käytänteiltään aivan liian epäyhtenäinen voidakseen olla uskonnollinen yhdyskunta.
Tässä lainaus SVWY:n lisäselvityksestä: SVWY:läisen wiccan harjoittajan jumalkäsitys voi siis olla aivan millainen tahansa. SVWY lähtee siis siitä, että kaikesta tästä moninaisuudesta voisi syntyä yksi uskonnollinen yhdyskunta. Kuitenkin rekisteriin päässeiden yhdyskuntien perusteella havaitaan, että hahmotus on pikemminkin päinvastainen: rekisterissä ei ole vain yhtä islamilaista yhteisöä, vaan koko joukko erilaisia islamia uskontonaan harjoittavia yhdyskuntia. Ja tämä siitä huolimatta, että islam on opillisesti ja teologisesti äärettömän yhtenäinen esimerkiksi wiccaan verrattuna: kaiken islamilaisuuden taustalla on yksi ja sama pyhä kirja, Koraani.
Tom Sjöblom sivuaa tätä ongelmaa kirjoittaessaan: Soveltakaamme tätä lauselmaa wiccaan – juuri niin Sjöblomkin ilmeisesti olettaa meidän tekevän, koska ei vaivaudu asiaa enää tämän suoremmin ilmaisemaan. Muutaman sanan muuttamisella syntyy seuraavanlainen teksti: ”Uskonnollista perinnettä, kuten ”wiccalaisuutta”, ei voida virallisesti rekisteröidä uskonnoksi. Rekisteröinnin kohteena ei voi edes olla tietyn perinteen puitteissa toimivat alaperinteet, kuten esimerkiksi ”gardnerilaisuus” wiccalaisuuden sisällä. Rekisteröinnin kohteena voivat olla ainoastaan konkreettiset, elävät ja toimivat uskonnolliset yhteisöt, kuten esimerkiksi Helsingin Aito-Gardnerilainen Wicca -yhdyskunta .” Tästäkin nähdään, että kompastuskivi ei siis suinkaan ole wiccan uskonto-status vaan yhdyskunnan opillisen ja rituaalisen yhtenäisyyden puute. Wiccalaisuus on siis uskonto, muttei yksi uskonto, aivan kuten kristinuskokaan ei ole nykymaailmassa yksi uskonto. Kullakin traditiolla voidaan katsoa olevan oma uskontonsa – jo tämä edellyttää tietysti opillista ja rituaalista yhtenäisyyttä. Tällaisesta wiccalaisesta traditiosta eli uskonnosta voitaisiin sitten valikoida mahdollisimman yhtenäinen joukko harjoittajia perustamaan uskonnollista yhdyskuntaa. Tärkeää olisi sekä opinkappaleiden, esim. jumalkäsitysten, että rituaalikäytänteiden tarkkarajaisuus ja yhteneväisyys.
Sjöblom toteaa kirjoituksensa lopussa: Minä puolestani olisin optimistisempi: ehkä riittäisi jo aiemmin mainittu opillinen ja rituaalinen yhtenäisyys. Nimittäin ”vakiintunut” ei suomen kielessä merkitse välttämättä yksinomaan ’pitkään jatkunut’, vaan sen merkitys saattaa olla myös ’vaihtelematon’. Jos siis yhdyskunnan uskonnonharjoitus on vaihtelematonta, toisin sanoen jokainen yhdyskunnan jäsen uskoo samalla tavoin ja harjoittaa uskontoaan samalla tavoin, voidaan jo ajatella uskonnonharjoituksen olevan vakiintunutta. Täysin oma kysymyksensä on tietysti vielä se, miksi wiccat ylipäätään haluaisivat rekisteröityä tällaisena tasapäistettynä yhdyskuntana; ja kuinka moni wicca haluaisi luopua omista yksilöllisistä, joustavista ja hyviksi havaituista käytänteistään ja ryhtyä harjoittamaan kiinteädogmiseksi muuttunutta, kivettynyttä uskontoa. Onhan eräs uuspakanuuden vahvuuksista nimenomaan yksilöllisyys: kukaan ei todellisuudessa osaa ulkoapäin kertoa meille, miten juuri me uskomme – koko ajatushan on absurdi ja jopa ristiriidassa ”usko”-käsitteen kanssa, joka edellyttää nimenomaan omaehtoista kokemusta "uskon" lähteenä. Valitettavasti vapaan yksilöllisyyden ja muuttuvuuden menetys näyttää olevan se hinta, minkä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin pääseminen maksaa.
Uusimmat kirjoitukset USKONNONVAPAUS: Uskonnollinen tasavertaisuus / Katsomuksellinen tasavertaisuus LASTEN USKONNONVAPAUS: Uskonnonvapauslain ikärajat / Alaikäisen uskonnonvapaus / Lainsäädännön puolueellisuus / Uskonnonopetus peruskoulussa / Ahdaskatseinen vai avarakatseinen kasvatus? / Perheen katsomuksellinen yhtenäisyys PAKANA JA KIRKKO: Uskonto ja kulttuuri / Tapakristityt / Kirkkoon kuuluminen / Kirkosta eroaminen / Pakana kristillisissä tilaisuuksissa / Seksuaalinen tasavertaisuus ja uskonto / Kansankirkko vai valtionkirkko? PAKANUUS: Pakanuuden määritelmä / Pakanuuden UKK / Yksilölliset pakanauskonnot / Ulos kaapista / Pakanayhdistykset LISÄÄ AJATTELEMISTA: Wiccan rekisteröinnistä / Profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista / Saatananpalvonta MUUALLA JULKAISTUA: "Nuorisosatanismi" nimityksenä / |
