Yksilölliset pakanauskonnot

© Pakanatieto-yhdistys ry

Nykymaailmassa kasvavana trendinä etenee yksilöllisyyden korostaminen ja itselle sopivaksi räätälöity elämäntapa ja maailmankuva. Ilmiö voidaan nähdä elitistisenä hedonismina tai sitä voidaan käsitellä kuin mitä tahansa trendiä. Julkisuudessa on jo esitetty huolestuneita kannanottoja tähän yhteisöllisyyden puuttumiseen, jonka nähdään osaltaan rapistuttavan sosiaalisia turvaverkostoja ja synnyttävän sitä kautta myös mielenterveydellisiä ongelmia.

Maailmassa, jossa ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan ja jossa syrjäytyminen on vakava ongelma, voi vaikuttaa oudolta korostaa pakanauskontojen yksilöllisyyttä. Jonkin uskonnon harjoittaminen yksin ja vieläpä ainoana koko maailmassa tuntuu jättävän muun maailman ja itsen väliin tyhjiön, mikä voidaan jopa mieltää vaarallisena ja epäterveenä. Itse asiassa yksilöllisten pakanauskontojen lähtökohtana on kuitenkin tiukka juurtuneisuus maahan, selkeä realiteettien hahmottaminen ja tasapainoinen suhde ympäristöön. Yksilöllisesti koottu uskonto, joka on harjoittajalleen mielekäs ja jota ei ole tarpeen "julkaista" missään muodossa, auttaa osaltaan rakentamaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen toiminnan peruskiven: ehyen ja itsevarman ihmisen.

Yksilöllisillä pakanauskonnoilla viitataan tässä nimenomaan nk. yhden hengen uskontoihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän harjoittajansa itse luomia. Tällaisiin uskontoihin kuuluu olennaisena osana hyvä sisäinen kommunikaatiokyky ja jumalyhteys, jonka avulla rakennetaan itselle sopiva uskonnollinen tai elämänfilosofinen kehys. Henkilökohtaisen jumalsuhteen vuoksi esimerkiksi tarvetta pappisluokalle ei ole.

Omaa uskontoa ei välttämättä halua jakaa kenenkään muun kanssa, mikä saattaa johtua esimerkiksi ihmisen omasta persoonasta tai elämäntilanteesta. Lähinnä kuitenkin kyseessä on tarve säilyttää elämässä jokin asia pyhänä ja koskemattomana. Eräällä tavalla yksilöllisen pakanauskonnon koostaminen on siis suojautumista, jolla pyritään vastakkaiseen suuntaan kuin trendi-"yksilöllisyydessä", jonka luonne kuitenkin on usein pikemminkin julkinen ja vain näennäisesti yksilöllinen.

Uskonnon mieltäminen täysin sisäisenä, henkilökohtaisena asiana ei ole yhteiskunnassamme vierasta, päinvastoin. Suomalaiset ovat tottuneet pitämään jumalsuhteensa omana tietonaan tai ottamaan sen esille vain hätätapauksissa. Silti jäyhän tapauskollisen kuorten alta paljastuu usein nimenomaan syvä, henkilökohtainen jumalsuhde, joka saattaa olla hyvinkin paljon ristiriidassa ulkoisesti harjoitetun uskonnon (esim. luterilaisuus) oppien kanssa. Tällainen jumalsuhde ja elämänkokemuksen kartuttama maailmankuva on siis täysin normaali ilmiö. Yksilölliset pakanauskonnot astuvat vain askeleen pidemmälle, hyläten tietoisesti uskonnon valmiiksi rakennetut raamit ja luoden näin uskontonsa uudelleen omien kokemustensa pohjalle.

Pakanuuteen yleisesti kuuluva ilmiö on eklektisyys, joka tarkoittaa inspiraation ammentamista useammasta lähteestä. Eklektinen pakanuus hyödyntää siis vapaasti kaikkea tarjolla olevaa materiaalia riippumatta sen alkuperästä, tavoitteena on toimiva kokonaisuus. Eklektisen pakanuuden ja yksilöllisten pakanauskontojen sekoittamista toisiinsa on kuitenkin syytä välttää, ensimmäinen kun hyödyntää valmiita kaavoja ja jälkimmäinen pyrkii niistä nimenomaan eroon.

Miksi pakanauskonto?

Entä miksi tällainen itsekoostettu uskonto on sitten nimenomaan pakanauskonto? Ensimmäinen tähän vaikuttava asia on tietysti aina henkilön itsensä mieltäminen pakanaksi. Jos ajatellaan esikristillisiä uskontoja, huomataan myös, että yksilöllisyys on muokannut niitä aina, mistä johtuen eri alueilla samaan aikaan harjoitettu uskonto on voinut olla keskenään hyvinkin erilaista. Nykyään harjoitettavat pakanauskonnot ovat hyvin monimuotoisia, eikä tätä monimuotoisuutta edes haluta kitkeä. Uskonpuhdistukset eivät siis ole pakanuuden arkea.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on epäkristillisyys; pakanauskontojen arvopohja ja maailmankuva on aina kristinuskosta riippumaton. Tähän voidaan kuitenkin yksilöllisten pakanauskontojen kyseessä ollessa liittää myös riippumattomuus mm. new agesta ja muista valmiiksi omaksutuista kaavoista.

Voidaan vielä lisätä, että järjestäytynyt, kiinteäoppinen uskonto (kuten vaikkapa luterilaisuus) ei sovi yhteen yksilöllisen uskonnon kanssa: jos henkilö ei usko niin kuin kirkko opettaa, hänen tulisi tiedostaa, että kyseessä ei ole hänelle sopiva uskonto. Kiinteäoppinen uskonto (jollaisia suuret maailmanuskonnot ovat) tarjoaa ihmisille "helpon" uskonnollisuuden, ilman että heidän tarvitsisi itse vaivata päätään uskon asioilla. Yksilölliset uskonnot jäävät kiinteäoppisten uskontojen ulkopuolelle, ja mitä useampi haluaa juuri itselleen sopivan uskonnon, sitä vähäisemmäksi käy kiinteäoppisten uskontojen harjoittajien lukumäärä.

Yksilöllinen pakanauskonto perustuu aina vain harjoittajaansa ja tämän jumal- ja luontosuhteeseen, ei koskaan valmiisiin kaavoihin tai oppeihin.

On melko selvää, ettei yhden hengen uskontoa voi rekisteröidä uskonnollisena yhdyskuntana, eikä se ole tarpeenkaan. Koska maassamme on (teoriassa ainakin) voimassa uskonnonvapaus, myös tällaisilla ei-rekisteröidyillä yksilöuskonnoilla on lain suoma tuki takanaan. On viitteitä siitä, että yksilölliset pakanauskonnot olisivat pakanauskontojen joukossa yleisempiä kuin luullaan, mutta koska näistä uskonnoista ei voida koostaa kokonaiskuvaa, ne jäävät herkästi näyttävämpien, kiinteäoppisten pakanauskontojen jalkoihin. Ehkäpä tästä syystä moni lukee mieluummin itsensä esimerkiksi wiccaksi, vaikka harjoittaisikin selvästi aivan ainutlaatuista yksilöllistä uskontoa.

Yksilöllisillä uskonnoilla ei ole yleensä lainkaan nimeä, eikä niitä välttämättä edes mielletä uskontoina johtuen niiden tiiviistä kuulumisesta yksilön muuhun elämään. Määritelmällisesti kyseessä on kuitenkin - yhteisöllisyyden puutteesta huolimatta - selvästi uskonnollinen ilmiö erotuksena vaikkapa muista katsomuksellisista ideologioista.

Yksilöllisten kokemusten ja jumalyhteyden pohjalle rakennettu uskonto saattaa olla nykyaikana ajankohtaisempi kuin koskaan. Informaatiotulva ja sähköisen viestinnän lisääntyminen vieraannuttaa ihmisiä maasta entistä enemmän. Yksilölliset pakanauskonnot auttavat pitämään jalat maassa tässä huimassa vauhdissa, jolla asiat etenevät ja samalla niiden avulla voidaan jopa hillitä vauhtia hieman. Uskontojen raamit ovat jo alkaneet ratkeilla liiitoksistaan, ja nimenomaan yksilölliset pakanauskonnot saattavat pian olla hyvinkin olennaisessa asemassa etsittäessä yhteisöllistä tasapainoa.

Tulee ehkä syntymään aivan uudenkaltaista uskonnollista yhteisöllisyyttä: kiinteäoppisista ja siksi jäsentensä näkemyksiä rajoittavista uskonnollisista yhteisöistä siirrytään mahdollisesti yksilöuskontojen harjoittajien yhteenliittymiin, yhdistävän tekijän ollessa jokin muu kuin uskonnon opillinen sisältö.



Muut tekstit Pakanatieto-sivuilla
Uusimmat kirjoitukset
USKONNONVAPAUS:
Uskonnollinen tasavertaisuus / Katsomuksellinen tasavertaisuus
LASTEN USKONNONVAPAUS:
Uskonnonvapauslain ikärajat / Alaikäisen uskonnonvapaus / Lainsäädännön puolueellisuus / Uskonnonopetus peruskoulussa / Ahdaskatseinen vai avarakatseinen kasvatus? / Perheen katsomuksellinen yhtenäisyys
PAKANA JA KIRKKO:
Uskonto ja kulttuuri / Tapakristityt / Kirkkoon kuuluminen / Kirkosta eroaminen / Pakana kristillisissä tilaisuuksissa / Seksuaalinen tasavertaisuus ja uskonto / Kansankirkko vai valtionkirkko?
PAKANUUS:
Pakanuuden määritelmä / Pakanuuden UKK / Yksilölliset pakanauskonnot / Ulos kaapista / Pakanayhdistykset
LISÄÄ AJATTELEMISTA:
Wiccan rekisteröinnistä / Profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista / Saatananpalvonta
MUUALLA JULKAISTUA:
"Nuorisosatanismi" nimityksenä /


Hyödyllisiä linkkejä


Takaisin Pakanatieto-yhdistyksen pääsivulle